Kalapuikolle korvike

Olipa kerran vapaapäivä. Eksyin ruokakauppaan ja pohdiskelin, mitä tekisin ruuaksi. Haahuilin ympäriinsä ja olen melko varma, että epämääräinen toimintani herätti jo vartijoidenkin uteliaisuuden. En välittänyt, sillä kerrankos sitä on aikaa pyöriä päämäärättömänä ruokakaupassa. Rehuosastolta mukaan lähti appelsiineja, sitruuna, kesäkurpitsaa, parsakaalia ja porkkanoita. Salaattia olisi tehnyt mieli, mutta kävelin nopeasti surullisten, kilolta viisi euroa kustantavien suomalaisten tomaattien ja kumppaneiden ohi. Tapaamme taas kesällä, kun olette halpoja ja meheviä!

Harva meistä voi sanoa syövänsä tarpeeksi kalaa. Itsekin meinasin taas tapani mukaan kävellä kalatiskin ohi, koska enhän minä sieltä koskaan mitään osta. Tällä kertaa tein kuitenkin poikkeuksen ja otin kampelaa. En ole koskaan tehnyt mitään kampelasta, joten leivitys tuntui hyvältä vaihtoehdolta. Tein lisukkeeksi wokkia, mutta esimerkiksi perunamuusi käy varmasti mainiosti myös. Tarjoa kala sitruunaviipaleen ja kermaviilikastikkeen kanssa.

Leivitetty kampela

400 g kampelafileitä

1 muna

1 dl ruisjauhoja

suolaa

pippuria

Tillikermaviili

1 purkki kermaviiliä

½ pieni sipuli

tilliä

suolaa

pippuria

Wokki

2 porkkanaa

1 paprika

15 cm pätkä kesäkurpitsaa

200 g parsakaalia

1 sipuli

1 valkosipulinkynsi

pippuria

soijakastiketta

loraus sweet chili –kastiketta

paprikajauhetta

Ota ensin kermaviilipurkki esiin. Siirrä kermaviili hieman isompaan astiaan. Pilko sipuli pienenpieneksi silpuksi ja lisää kermaviilin sekaan. Mausta tillillä, suolalla ja pippurilla. Laita jääkaappiin odottamaan.

Leivitä seuraavaksi kalat. Riko kanamuna omaan astiaansa ja riko sen rakenne. Sekoita mausteet jauhoihin. Uita fileet sen jälkeen munassa ja kierittele jauhoissa. Paista voissa muutama minuutti molemmilta puolilta.

Valmista wokki. Pilko ainekset pienehköiksi paloiksi, mielellään niin, että hitaammin kypsyvät porkkanat pienemmiksi. Paista voissa ensin porkkanoita sipulin ja valkosipulin kera. Lisää vasta myöhemmin helpommin kypsyvät parsakaali ja kesäkurpitsa. Mausta ja anna muhia pannulla noin 10 minuuttia.

Voishan sitä kalaakin syödä

Olen tässä pohtinut, että onko kallis hinta vain maailman suurin tekosyy olla syömättä kalaa. Mutta ehei, kyllä kala on kallista ja sehän minua harmittaa. Pohdin tätä kalansyöntiä siinä yhteydessä, kun huomasin syöneeni lihaa noin viitenä päivänä viikon aikana. Hävetti ajatella, millainen lihansyöjä minustakin on tulossa. Liha on hyvää, mutta ei sitä kokonaista lehmää tarvitse viikon aikana popsia.

Söisin kalaa varmaan päivittäin, jos se olisi edes etäisesti edullista ja jos suunnilleen tietäisi, mitä niistä edes kannattaa lautaselleen hankkia. Milloin on riistokalastettua ja milloin on ympäristömyrkyillä tai antibiootilla marinoitua. Suomalaisia kaloja tietysti kannattaisi suosia, mutta jotenkin sitä ei tule edes ajatelleeksi, että lähdenpä tästä ostamaan vähän muikkuja.

Seitiä ostan aina välillä ja yleensä se on mautonta ja puisevaa syötävää, mutta kuin ihmeen kaupalla siitäkin tulee hyvää, kun laittaa kunnolla mausteita ja höysteitä sekaan. Eilen tein vahingossa elämäni parasta seitiä. Eikä se vaadi paljon vaivannäköä ja on edullistakin. Kuva seidistä uupuu, kuvassa viime kesän iloiset muikut ja jälkkärimansikat. Kun ihmisellä on tuoreita mansikoita ja savustettuja muikkuja, ei voi olla muuta kuin onnellinen. Kohta se kesä taas on, eikös?

Arkinen pestoseiti (3 annosta)

400 g pakasteseitiä fileenä
1 sipuli
pestoa
1/2 dl appelsiinimehua
ripaus suolaa
mustapippuria
juustoraastetta

Lisäksi:
perunamuusia, keitettyjä perunoita tai riisiä

Levitä sulaneet seitifileet uunivuokaan. Ripottele hieman suolaa ja pippuria molemmille puolille. Sivele fileet pestolla ja pilko sipuli päälle. Lorauta appelsiinimehu perään. Kuorruta juustolla. Paista uunissa 200 asteessa noin 45 minuuttia.