Kanaa ja papuja

Ajattelin jatkaa hyväksi havaitulla linjalla ja täytellä menemään. Tänään survoin kanaan aurinkokuivattua tomaattia ja muita höysteitä. Oli tarkoitus tehdä jotain kevyttä, mutta ilmeisesti minun käsitykseni kevyestä on sellainen, että paistetaan asioita rasvassa ja laitetaan päälle paljon parmesaania. Unohtamatta niitä öljyyn säilöttyjä aineksia.

 

 

 

 

Täytetty kanafile (4 annosta)

 

4 kanafilettä

suolaa

pippuria

punasipuli

 

1 dl aurinkokuivattua tomaattia öljyssä

valkosipulinkynsi tai pari

parmesaania

 

Esipaista sipulia ja kanafileitä öljyssä. Mausta kevyesti suolalla ja pippurilla. Älä paista kypsäksi asti. Pilko aurinkokuivattu tomaatti ja valkosipulinkynnet. Tee fileisiin viiltoja ja survo aurinkokuivattua tomaattia, paistettua sipulia ja valkosipulia viiltoihin. Voitele uunivuoka ja töräytä kanat vuokaan. Raasta päälle parmesaania. Paista uunissa noin 20 minuuttia 200 asteessa.

 

Papuinen lisukesalaatti (2 annosta)

 

kourallinen vihreitä pitkiä papuja

1 paprika

 

2 tomaattia

1/2 punasipuli

muutama oliivi viipaleina

1 tl kapriksia

persiljaa

timjamia

oliiviöljyä

hunajaa

suolaa

mustapippuria

 

Pilko paprika ja paista öljyssä pannulla papujen kanssa, kunnes pehmenevät hieman. Lisää pannulle myös hieman hunajaa, suolaa ja pippuria. Lohko tällä välin tomaatti ja sipuli. Sekoita oliiviöljyyn mausteet ja heitä tomaatit, sipuli, oliivit ja kaprikset sekaan. Sekoita. Anna paprikan ja papujen jäähtyä ja asettele kaikki lautaselle. Raasta vielä varulta hieman parmesaania päälle. Tarjoile lisukkeena esimerkiksi kanalle.

Rapusalaatti

On ihan höpöhöpöä ja huono tekosyy olla tekemättä ruokaa vain itselleen. Sellaistakin lööperiä olen kuullut, että terveellisesti syöminen on hankalaa yksin. Jos se minulta onnistuu, niin eiköhän muiltakin, ja toisekseen syömäseuraa luulisi saavan aina. Pitää olla hieman typerä, jos ei tule valmiiseen pöytään, kun joku kutsuu. Tänään kuitenkin tein ruokaa vain itselleni, yhden annoksen verran. Normaalisti täräytän suurperheen ruokkimisiin tarvittavan määrän apetta syöjien määrästä riippumatta. Ehkä tämä oli poikkeus, joka vahvistaa säännön.

Vastapainoksi voin popsimiselle voi välillä syödä vähän pehmeitäkin rasvoja. Avokado ja oliiviöljy hoitivat tuon tarpeen tänään. Avokado on herkkua, mutta se on sopivan kypsä noin 20 minuuttia elinkaarestaan. Muulloin se on joko raaka tai ylikypsä. Kauhean hankala kasvis/hedelmä/rehu/mikä ikinä onkaan! Tällä kertaa kävi kuitenkin onnekkaasti ja olin syömäaikeissa juuri sillä hetkellä, kun avokado oli täydellinen.

Niin ja haluan nyt vielä mainostaa, että salaatissa käyttämäni kirsikkatomaatit olivat oman puutarhan satoa. Olen oikein ylpeä viherpeukalointitaidoistani tänä kesänä. Hyvä minä. Älkää silti tuoko minulle lahjaksi viherkasveja, koska tapan ne kuitenkin. Anteeksi äiti, minä kyllä yritin!



Ihan ite kasvatin!

Katkarapu-avokadosalaatti (1 annos)

Kastike:
1 dl maustamatonta jugurttia tai kermaviiliä (minä käytin turkkilaista)

tilkka kermaa

muutama rengas sipulia/tukko ruohosipulia silppuna

ripaus mustapippuria

ripaus sitruunapippuria

hyppysellinen tilliä

hitusen cayennepippuria

1/4 tl suolaa

50-100 g katkarapuja


salaattia (käytin itse jääsalaattia, huom. jäävuorisalaatti on asia erikseen ja sitä en suosittele kenellekään)

n. 10 cm pätkä kurkkua

1/3 (oranssia) paprikaa

pieni avokado

muutama kirsikkatomaatti

kourallinen rucolaa

sitruunaviipale

loraus oliiviöljyä

Sulata katkaravut veden alla. Sekoita jugurtti ja kerma, lisää joukkoon silputtu sipuli, mausteet ja katkaravut. Tarkista suolapitoisuus. Jätä maustumaan.

Asettele salaatti lautasen pohjalle. Pilko kurkku ja paprika (itse pilkoin pitkittäissuunnassa - pystyi mukavasti dippaamaan kastikkeeseen). Paloittele avokado ja halkaise kirsikkatomaatit. Poista rukolasta ylimääräiset rangat. Asettele mieleiselläsi tavalla. Avokadon tummumista voi yrittää estää sivelemällä sitruunamehua avokadon päälle. Lorauta salaattiin oliiviöljyä ja nauti.