Sesonkikasvikset lautaselle

Taitaa olla vuoden paras hetki nauttia tuoreista kasviksista ja vihanneksista edullisesti. Omenaa, kesäkurpitsaa, paprikaa ja muita herkkuja suorastaan tulvii ovista ja ikkunoista. Omenasato on tänä vuonna ollut monilla lähes ongelmallisen runsas – oksat katkeilevat omenoiden painosta ja omenoita vastaanottavat sukulaiset ja ystävät loppuvat kesken.

Kesän grillimakkarakauden jälkeen moni haluaa keventää lautastaan ja sesongin vihannekset tarjoavat helpon ratkaisun, joka kannattaa ehdottomasti käyttää hyväkseen. Nautitaan syksyn sadosta!

Kasvissyöjän fetatäytteiset paprikat ja kesäkurpitsat (2 annosta)

1 iso paprika

1 kesäkurpitsa

1 sipuli

1 valkosipulin kynsi

1 porkkana

100 g parsakaalia

200 g fetaa

paprikajauhetta

mustapippuria

timjamia

basilikaa

1 rkl soijakastiketta

1 tl hunajaa

parmesaania tai voimakasta cheddar-juustoa

Leikkaa paprika ja kesäkurpitsa halki. Poista paprikasta siemenet ja valkoiset osat. Kaavi kesäkurpitsan malto talteen. Laita paprikat ja kesäkurpitsat uunivuokaan ja esipaista 175 asteessa noin 10 minuuttia.

Pilko sipuli, valkosipuli ja porkkana. Kuullota pannulla voissa. Valuta kesäkurpitsan maltosta ylimääräiset nesteet ja lisää se, pilkottu omena ja pienitty parsakaali pannulle. Lisää mausteet ja paista noin 10 minuuttia.

Laita täyte kurpitsoihin ja paprikoihin. Pilko feta ja lisää se vielä kasviksiin. Paista uunissa 175 asteessa noin 30 minuuttia.

Voit nauttia kasvikset sellaisinaan parmesaanilastujen kera tai tarjota esimerkiksi possun lisäkkeenä.

Appelsiinilla maustettu pasta

Uusi vuosi ja uudet reseptit! Vaikka saattaa olla vaikea keksiä mitään hyvää näistä harmaista talvipäivistä, niin ainakin appelsiinit ovat nyt hyviä. Ehkä ne tekevät talvesta kärpäsen kikkareen verran valoisamman, jos nyt oikein positiivisiksi aletaan.

Parhaimmillaan appelsiinit toki ovat sellaisenaan tai mehuksi puristettuna, mutta kokeilin appelsiinia tänään pastassa. Kaveri tosin tekovaiheessa vänkäsi hieman vastaan ja sanoi, että: "älä sitten Kati pety, jos se maistuu oudolta. Mieti nyt, tomaattimurskaa ja appelsiinia... pervoa". Ei se pervolta tainnut kuitenkaan maistua, koska lopullinen kommentti oli: "sikahyvää". Appelsiini on kuitenkin vain ekstraa, joten käytä tai jätä käyttämättä. Mukavan lisän se toi, mutta ei ole välttämätöntä. Halusin vain todistaa kaverille, ettei appelsiini tee pastasta pahaa. Buahaha.

Pekoni-fetapasta appelsiinilla (3-4 annosta)

1 sipuli

2 valkosipulinkynttä

1 paketillinen pekonia

1 tl raastettua appelsiinin kuorta

1/2 appelsiini

300-400 g tomaattimurskaa

timjamia

mustapippuria

200 g fetaa

Lisäksi:

(gluteenitonta) pastaa

Pilko pekoni ja heitä tirisemään pannulle. Silppua sipuli ja valkosipuli kaveriksi pekonille. Paista hetki ja lisää appelsiinin kuori ja liha sekä tomattimurska mausteineen. Anna muhia noin 10 minuuttia. Laita levy ykköselle ja kuutioi feta. Lisää fetakuutiot ja anna muhinoitua hiljalleen vielä 5 minuuttia. Tarjoa keitetyn pastan ja tuoreen basilikan kanssa. 

Keittoa torstain kunniaksi

Kasvissosekeitto on kuulkaas hyvää. Olen käynyt tästä aiheesta monet kiivaat keskustelut ja noh, minä nyt vain olen oikeassa. Toisaalta olen myös kaikkiruokainen. En edelleenkään tiedä, miten vanhempani sen tekivät, mutta minä ja veljeni emme koskaan nirsoilleet ruokapöydässä. Söimme muikut, kaalikeitot, salaatit, lanttulootat ja muut ällötykset hyvillä mielin ja kysyimme onko lisää. Emme mekään mautonta tai pahaa ruokaa halunneet syödä, mutta lähtökohtaisesti emme koskaan nirsoilleet minkään ruuan edessä. Paitsi sisuskaluruokien. Ja sen vetisen kaurapuuron.

Vaikka olenkin sitä mieltä, että on hyvä kannustaa lapsia maistamaan kaikkea, niin silti vääränlaisella pakottamisella voi saada lapsen kuin lapsen pelkäämään ruokailutilannetta ja sitä kautta suhde ruokaan ja syömiseen saattaa vääristyä. Rakkaalla ala-asteellani ainakin oli tapana, että keittäjä lappoi lautasen kukkuroilleen muhennusta ja sitten lautanen piti syödä tyhjäksi. Jos ei syönyt, sai kuulla kunniansa. Kyllä sitä vähemmästäkin alkaa kammoksua ruokahetkiä ja ruokahalu on mennyt jo ennen kuin edes tietää, mitä on tarjolla. En muuten ollut ainoa, joka sai jonkinasteisia traumoja ala-asteen ruokahetkistä. Toivottavasti kyseistä toimintaa ei enää harrasteta missään. Syömään pakottaminen on silkkaa kidutusta.

Noh, avautuminen ja traumat sikseen. Otetaanhan vähän keittoa!

Kasvis-porkkanasosekeitto (n. 6 annosta)

1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
voita
puoli kiloa porkkanoita
1 iso peruna
puolikas bataatti
2 tomaattia
2 dl tomaattimurskaa
3-4 dl vettä

1 LUOMU kasvisliemikuutio/samassa suhteessa kasvisliemijauhetta (luomua, koska ne perinteiset ovat hirveitä lisäainepommeja)
cayennepippuria
basilikaa
timjamia
paprikajauhetta
valkopippuria
suolaa
1 tl hunajaa
loraus punaviinietikkaa

2 dl kermaa (tai kookoskermaa)
2 rkl vihreää pestoa

Lisäksi:
fetajuustoa
tuoretta basilikaa

Paista sipuleita voissa. Lisää joukkoon kuoritut ja pilkotut porkkanat, perunat ja bataatti. Pyörittele hetki kattilassa. Lisää vesi, pilkotut tomaatit, tomaattimurska ja mausteet. Anna kiehua n. puoli tuntia tai kunnes vihannekset ovat kypsiä. Soseuta sauvasekoittimella tai blenderillä, kuten itse tein (oli muuten nopeampaa kuin sauvasekoittimella ja tuli tasaisempi lopputulos). Lisää kerma ja pesto, anna kiehua vielä 5 minuuttia. Tarjoa fetamurun ja tuoreen basilikan kanssa.

Millaisena tahdot paprikasi? Kypsänä?

Jos pitäisi nimetä yksi ruoka, joka kuvaisi tätä kesää, niin se olisi täytetyt paprikat. Olen tehnyt niitä paljon. Olen täyttänyt paprikoita mennen tullen millä sattuu ja kertaakaan ei ole tullut huonoa. Itselleni täytetyt paprikat ovat arkiruokaa, koska ne ovat helppoja valmistaa ja muuntuvat moneksi. Lisäksi tähän aikaan vuodesta paprikat ovat parhaimmillaan ja edullisiakin. Yksinkertaisimmillaan paprikat eivät tarvitse höysteeksi muuta kuin vähän sipulia, tomaattia, oliiviöljyä ja mausteita. Viimeksi tein kanalla, riisillä ja fetalla täytettyjä paprikoita. Käytin sitä oikeaa fetaa, en niitä mauttomia kumikuutioita. Oikean fetan tunnistaa siitä, että paketissa lukee FETA. Yllättävää, eikö?

Huomasin, että on todella vaikeaa arvioida, kuinka paljon mausteita tulee viskottua keitoksiin. Olen aina ollut hyvin suurpiirteinen kokki ja syön puolet ruuasta jo tekovaiheessa - pitäähän minun tietää, milloin mausteita on tarpeeksi! Yleensä tämä tapa toimii. Toisinaan lopputulos on vähän mitä on. Sitten on vielä niitä kertoja, jolloin tulee pölläytettyä cayennepippurijauheet ilmoille ja jostain pirun syystä vedettyä happea voimakkaasti nenän kautta samaan aikaan. En suosittele kokeilemaan. Se itkettää.

Feta-kanapaprikat (4 annosta)

1 sipuli
4 valkosipulinkynttä
voita paistamiseen
4 paprikaa
3 dl riisiä
300 g maustamattomia broilerisuikaleita
paketillinen fetaa
2 tuoretta tomaattia

1 tl suolaa
1 tl korianteria
1 rkl currya
1 tl paprikajauhetta (juujuu, täytettyihin paprikoihin paprikajauhetta! Ihan loogista on tämä.)
2 tl mustapippuria
cayennepippuria mielen mukaan
1 rkl hunajaa
1-2 dl kermaa
juustoraastetta

Laitahan riisilöiset kiehumaan ihan ensimmäiseksi. On tylsää odotella niiden keittymistä. Silppua sipuli ja valkosipuli ja heitä pannulle voin sekaan ruskistumaan. Pilko tomaatti ja halkaise paprikat, poista paprikoista sisukset ja halutessasi kanta. (Itse jätän kannan paikoilleen ja poistan vasta syömisvaiheessa). Lisää ruskistuneiden sipuleiden sekaan broilerisuikaleet.

Broilerin ollessa kypsä, lisää pilkotut tomaatit ja mausteet. Lisää sekaan kerma ja reiluhkot fetakuutiot. Anna muhinoitua tovi. Eiköhän se riisikin ole tässä vaiheessa jo kypsää ja voitkin heittää sen vielä muhennuksen sekaan. Maistele, mutustele ja lisää mausteita, mikäli koet sen tarpeelliseksi. Anna muhennuksen hautua vielä hetki. Voit myös kokeilla cayennetemppua tässä vaiheessa, jos olet seikkailunhaluinen.


Täytä paprikat ja laita reilu kasa juustoraastetta puolikkaiden päälle. Paista uunissa 200-225 asteessa noin 25 minuuttia tai kunnes juusto on ottanut vähän väriä. Tarjoile raikkaan salaatin kera.