Voi makarooni, minulla on sinua ikävä

En syö vehnää, en ruista enkä ohraa. Venhän syöntiä olen rajoittanut jo monta vuotta, mutta ruisleipää söin päivittäin aina viime heinäkuulle saakka. Minun piti matkustaa Japaniin asti, että tajusin, ettei gluteeni sovi minulle. Siellä en syönyt juuri lainkaan viljaa ja kappas vain, yleisoloni parani heti ja sen jälkeen olenkin jättänyt gluteenit kaupan hyllylle.

Vaikka ilman viljaa olo onkin parempi, niin kyllä se silti harmittaa, että ei voi huoletta syödä mitä haluaa. En nimittäin tiedä montaakaan parempaa asiaa kuin tuore korvapuusti tai kunnollinen pasta-annos. Tai ruisleipä. Tai munkit tai pitsa. Tai oikeastaan kaikki se ihana gluteenimössö. Jossain joku joskus päätteli, että sitä tekee eniten mieli, mikä ei itselle sovi ja niinpähän tuo taitaa olla. Heh, voisikohan tällä selittää muitakin elämän valintoja?

Joskus nuorempana söin lähes pelkästään pastaa, eineksiä ja pikaruokaa. Ihmettelin sitten, miten oli niin järkyttävä olo koko ajan. Ramppasin lääkärillä, olin sairaslomalla puolet ajasta ja ketutti niin maan p*rkeleesti. Lääkärit määräsivät närästyslääkettä ja pitivät lähinnä hulluna. Piti siis itse ottaa selvää asioista. Lopetin ensin einesten mussutuksen, vähensin viljan syöntiä ja aloin syödä enemmän kasviksia ja marjoja. Oli myös joku viherpirtelövaihe, joka ehkä silloin oli ihan tarpeellinen. Yhtäkkiä en enää ollutkaan sairas koko ajan ja pystyin tekemään muutakin kuin istumaan kotona perse homeessa. Yksikään lääkäri ei missään vaiheessa ollut kiinnostunut ruokavaliostani tai antanut mitään järkeviä ohjeita syömisen suhteen. Todennäköisesti siksi, että en ollut ylipainoinen. Hoikka = ruokavalio kunnossa? Ei se niin mene.

Tuskin minulla keliakia kuitenkaan on, mutta vilja ei myöskään täysin sovi minulle. Kyllä minä voin joskus syödä pullan, mutta päivittäiseen ruokavaliooni en gluteenia enää halua. Minusta on muunmuassa mukava mahtua myös illalla samoihin vaatteisiin, joihin olen aamulla ahtautunut. Mieluummin jätän sen oireita aiheuttavan ruuan syömättä kuin yritän jälkikäteen korjata tilannetta ulkomaalaisilla jugurttivalmisteilla tai muilla hömpötyksillä. "Turvottaako?" Kiitos kysymästä, ei nykyään. En ole lääkäri enkä mikään asiantuntija, mutta uskon vakaasti, että lähes kaikki vatsavaivat voi korjata, jos vain kiinnittää hieman huomiota ruokavalioonsa. Jokainen voi opetella kuuntelemaan kehoaan, minua se ainakin on auttanut.

Ai niin, vaikka kuulostankin tämän postauksen myötä ehkä hieman saarnaajalta, niin ei minun seurassani tarvitse hävetä sitä, jos syö pelkästään eineksiä tai makaroonia. Ei se minulle kuulu, miten muut syövät. En minä tuomitse ketään ruokavalion perusteella, tämä on vain oma kokemukseni.

Niin ja sitten tähän torttuun, jonka pyöräytin! En ole mitään gluteenitonta leiponut koskaan ja ajattelin sitten kokeilla. Jonkinlainen sipulipiirakka sieltä uunista sitten lopulta löytyi. Ihan hyvin näin ensimmäiseksi gluteenittomaksi leipomukseksi.




Toimi hyvin aamiaisena pienillä lisukkeilla :)

Gluteeniton sipulipiirakka

Pohja:

2 dl tattarijauhoja
1 dl kaurahiutaleita
1 dl mantelijauhoa
1 tl leivinjauhetta
1 muna
ripaus suolaa
1 tl hunajaa
2 rkl öljyä tai voisulaa
1 porkkana raastettuna
2 rkl seesaminsiemeniä
1½-2 dl vettä tai maitoa

3 sipulia
juustoraastetta
(2 dl kermaa + 2 munaa)

Sekoita jauhot, kaurahiutaleet ja leivinjauhe. Sekoita. Lisää neste ja loput ainekset. Sekoita tasaiseksi. Jätä taikina sivuun ja paista sipulit viipaloituna voissa. Levitä taikina voideltuun vuokaan, lisää paistetut sipulit tasaiseksi kerrokseksi ja raasta vielä juustoa päälle. Harkitsin hetken, että olisin sekoittanut pari munaa ja kermaa vielä päälle, mutta jätin sen tällä kertaa pois. Ehkä ensi kerralla. Paista 200 asteessa noin 25 minuuttia tai kunnes juusto ottaa hieman väriä.