Kun risotto kohtasi punajuuren

Monet mieltävät punajuuren vain etikkapunajuurena perunasoselaatikon lisukkeena. Ja niin ajattelin itsekin, kunnes tajusin sen hienouden. Makunsa lisäksi punajuuressa on mahtava väri - vaikka myönnettäköön - samalla hieman viheliäinen valmistusvaiheessa. Punajuuresta voi tehdä monenlaista herkkua. Se on hyvää esimerkiksi keitossa ja piirakassa. Tai risotossa, kuten tässä seuraavassa ohjeessa.

En tiedä, käyttävätkö italialaiset juurikaan punajuurta keittiössään tai risotossaan. Jos eivät, niin jäävät paljosta paitsi.

Laitoin risottoon kanaa ruokaisuuden lisäämiseksi, mutta sen voi mainiosti tehdä ilmankin. Ehkä oikeaoppisempi tapa olisikin jättää kana pois, mutta kukin tehköön tavallaan. Myös muita vihanneksia kannattaa kokeilla. 

Punajuuririsotto kanalla (4 annosta)

3 rkl öljyä

1 sipuli

2 valkosipulin kynttä

3 dl risottoriisiä

2 isoa punajuurta

250 g maustamatonta kanaa suikaleina

6-8 dl kana- tai kasvislientä

1,5 dl valkoviiniä

1 dl parmesaaniraastetta

1 dl kermaa

suolaa

mustapippuria

Pilko sipulit ja valkosipulit, raasta kuoritut punajuuret ja paista öljyssä paistinpannulla. Lisää kana sipuleiden ja punajuurten sekaan. Kypsennä noin 10-15 minuuttia ja mausta pippurilla ja suolalla.

Kuumenna öljy ja kuullota riisit. Valmista kasvisliemi ja lisää desi kerrallaan riisin sekaan hämmentäen koko ajan miedolla lämmöllä. Lisää myös puolet valkoviinistä. Anna edellisen nesteen aina lähes haihtua ennen uuden lisäämistä.

Tarvittavan nesteen määrä riippuu täysin riisin kypsymisajasta, joten tutkaile tilannetta ja lisää nestettä sen mukaan. Kun riisi alkaa olla kypsää, lisää kerma, parmesaaniraaste sekä ripaus mustapippuria. Tarkista suola ja lisää tarvittaessa. Anna muhia vielä noin 5 minuuttia ja tarjoa parmesaanin kera.

Sesonkikasvikset lautaselle

Taitaa olla vuoden paras hetki nauttia tuoreista kasviksista ja vihanneksista edullisesti. Omenaa, kesäkurpitsaa, paprikaa ja muita herkkuja suorastaan tulvii ovista ja ikkunoista. Omenasato on tänä vuonna ollut monilla lähes ongelmallisen runsas – oksat katkeilevat omenoiden painosta ja omenoita vastaanottavat sukulaiset ja ystävät loppuvat kesken.

Kesän grillimakkarakauden jälkeen moni haluaa keventää lautastaan ja sesongin vihannekset tarjoavat helpon ratkaisun, joka kannattaa ehdottomasti käyttää hyväkseen. Nautitaan syksyn sadosta!

Kasvissyöjän fetatäytteiset paprikat ja kesäkurpitsat (2 annosta)

1 iso paprika

1 kesäkurpitsa

1 sipuli

1 valkosipulin kynsi

1 porkkana

100 g parsakaalia

200 g fetaa

paprikajauhetta

mustapippuria

timjamia

basilikaa

1 rkl soijakastiketta

1 tl hunajaa

parmesaania tai voimakasta cheddar-juustoa

Leikkaa paprika ja kesäkurpitsa halki. Poista paprikasta siemenet ja valkoiset osat. Kaavi kesäkurpitsan malto talteen. Laita paprikat ja kesäkurpitsat uunivuokaan ja esipaista 175 asteessa noin 10 minuuttia.

Pilko sipuli, valkosipuli ja porkkana. Kuullota pannulla voissa. Valuta kesäkurpitsan maltosta ylimääräiset nesteet ja lisää se, pilkottu omena ja pienitty parsakaali pannulle. Lisää mausteet ja paista noin 10 minuuttia.

Laita täyte kurpitsoihin ja paprikoihin. Pilko feta ja lisää se vielä kasviksiin. Paista uunissa 175 asteessa noin 30 minuuttia.

Voit nauttia kasvikset sellaisinaan parmesaanilastujen kera tai tarjota esimerkiksi possun lisäkkeenä.

Marjoja ja kermavanukasta

Kermaa, sokeria ja tuoreita marjoja. Ei varmaan voi mennä kovin metsään? Mansikka-aika on parhaimmillaan, joten otetaan siitä ilo irti, se kun on ohi niin nopeasti. Tässäpä vielä kertauksen vuoksi simppeli ohje panna cotalle.

Panna cotta ja marjavartaat (4-6 annosta)

4 dl kuokukermaa

1 vaniljatanko

2 liivatelehteä

1/2 dl sokeria

Lisäksi:

tuoreita marjoja

varrastikkuja

(valkosuklaata)

Laita liivatteet pehmenemään kylmään veteen. Halkaise vaniljatanko ja kaavi siemenet kerman sekaan. Keitä kermaa, sokeria ja vaniljatangon palasia n. 15-20 minuuttia. Sekoita, ettei pala pohjaan. Poista vaniljatanko sekoita puristellut liivatelehdet seokseen. Kaada annoskippoihin. Anna hyytyä jääkaapissa mielellään yön yli, mutta vähintään 3 tuntia. 

Panna cotta irtoaa astiasta parhaiten, kun lämmität kippoa kuumassa vedessä muutaman sekuntin. Pujottele tuoreet marjat vartaisiin ja tarjoa panna cotan kera. Sulata halutessasi valkosuklaata annoksen päälle. Nauti!

Rakkautta ja pottusalaattia

Kuulin juhannuksena toistaiseksi suloisimman tarinan blogiini liittyen. Nuori mieshenkilö oli tehnyt liehittelemälleen naiselle ruokaa toisilla treffeillä ja jostain syystä päätynyt kokkaamaan chili con carnea tästä samaisesta blogista löytyvällä ohjeella (http://voitaeimikaanvoita.blogspot.fi/2012/09/chili-con-carne.html). Oli kuulemma tominut niin hyvin, että ovat nyt muuttamassa saman katon alle. Haluan ehdottomasti uskoa, että chili con carne oli se, joka nuo kaksi sai lopulta rakastumaan. Kannattaa muidenkin rakkaudennälkäisten kokeilla, saattaahan se toimia toistekin! 

Niin ja tässä vielä vähän tämmöistä kesäistä ohjetta. Ei varmaan ole yllätys, että uusista perunoista tulee hyvä pottusalaatti. Suosittelen lämmöllä. 

Perunasalaatti uusista perunoista (8-10 annosta)

                                                                        

1,5 kg uusia perunoita

2 kesäsipulia varsineen

1 kurkku

1 suolakurkku

nippu tuoretta timjamia

purkki kermaviiliä tai ranskankermaa

1 rkl sinappia

1 rkl hunajaa

2 rkl etikkaa

mustapippuria

suolaa

Keitä potut ja anna jäähtyä. Silppua sipuli, kurkku, suolakurkku ja timjami. Jätä toinen sipulinvarsi koristeeksi. Lisää mausteet kermaviiliin. Sekoita kaikki ainekset keskenään. Anna hengailla hetki keskenään jääkaapissa ja tarjoile kivoille tyypeille.

Maailman helpoimmat aamiaisleipäset

Tämä resepti on vissiin pyörinyt pitkäänkin karppifoorumeilla, mutta koska itse en moista kovin vakavissani harrasta, niin törmäsin tähän vasta pari viikkoa sitten. Käytännössä olen elänyt näillä sen jälkeen. En olisi uskonut, että joskus koittaa aika, jolloin leivon joka aamu arkena leipäsiä ennen töihin lähtöä. Ihan järkyttävän hieno löydös, en minä muuta osaa sanoa. Lisäksi näitä voi muunnella oman mielen mukaan juuri sellaisiksi kuin haluaa. Lisää vähän oliiveja, sipulia, valkosipulia, aurinkokuivattua tomaattia, yrttejä... ei voi epäonnistua.

Niin ja tosiaan, näissä on proteiinia, mutta ei juurikaan hiilareita eikä ollenkaan gluteenia. Pitävät nälän todella hyvin. Miksi minulle ei ole koskaan ennen kerrottu näistä? Lisäksi näiden tekemisessä aktiivinen työaika on noin 2 minuuttia ja vaikein osa onkin odottaa, että ne saa ne pois uunista.

Maailman helpoimmat juustoleipäset (6 kpl)

2 munaa
1,5 dl mantelijauhoa
2 dl juustoraastetta
1 tl leivinjauhetta

(aurinkokuivattua tomaattia, oliiveja, yrttejä, sipulia, valkosipulia...)

Sekoita kaikki ainekset keskenään ja levitä leivinpaperille tasaisiksi lätyiksi. Paista n. 10 minuuttia 225 asteessa. Kannattaa mieluummin jättää vähän vaaleammiksi kuin paistaa liikaa, ettei mehevyys kärsi. Nauti lämpimänä haluamasi höysteiden kera.

Kesäinen tomaattikeitto

Kah, sehän on kesä! Tein siis tomaattikeittoa tuoreista tomaateista. Tehkää tekin, kun tomaattien hinta ei enää itketä ja värikin on punainen. Suosittelen keiton kaveriksi maanmainioita juustoleipäsiä, joista kerron lisää myöhemmin. 

Niin ja semmoinen yleismaailmallinen elämänohje vielä: älkää tehkö tomaattikeittoa valkoisessa paidassa, koska jälkikäteen saattaa v*tuttaa.

Tomaattikeitto (6 annosta)

1 sipuli

2-3 valkosipulinkynttä

1 iso porkkana ja/tai pala bataattia

voita paistamiseen

1,2 kg tuoreita, kypsiä tomaatteja

ripaus suolaa

3 dl kasvislientä

1 pieni purkki tomaattipyrettä

basilikaa

mustapippuria

paprikajauhetta

2 rk omenaviinietikkaa

1 rkl hunajaa

ripaus cayennepippuria

1 dl kuohukermaa

Pilko sipulit, valkosipulit ja porkkana. Paistele hetki voissa. Lisää lohkotut tomaatit. Pyörittele kattilassa niin kauan, että tomaatit alkavat hajota. Lisää kasvisliemi ja mausteet. Keittele hiljalleen n. 25-30 minuuttia tai kunnes porkkanat ovat pehmeitä. Näytä keitolle sauvasekoitinta ja soseuta tasaiseksi. Lisää kerma ja kiehauta. Tarjoile leivän ja tuoreen basilikan kanssa.

Ihan vain rehelliset lihapullat

Olen viime aikoina vähentänyt punaisen lihan syöntiä, mutta en usko, että koskaan tulen jättämään lihaa kokonaan lautaseni ulkopuolelle. Välillä on kuitenkin järkevää miettiä, kuinka paljon ja millaista lihaa tulee syötyä.

Lihajalosteita syön vain muutaman kerran vuodessa ja suurimmaksi osaksi kesäisin. Pitäähän sitä tytön muutamat grillimakkarat saada. Haluan yleensä kuitenkin tietää, mitä ruokani sisältää, joten ostan lihani lihana. Mitä lyhyempi ainesosaluettelo, sen parempi. Eipähän tarvitse jälkikäteen järkyttyä siitä, että einesmuhennus olikin tehty hevosesta tai hylkeenpoikasesta.

Tein siis lihapullia tomaattikastikkeessa. Korppujauhoja en ole käyttänyt aikoihin, koska leipäviipale ajaa saman asian. Lihapullia, pastaa ja parmesaania - ei kai sitä ihminen muuta tarvitse.

Ja kyllä, siinä on myös ketsuppia. Ihan rehellistä ketsuppia.

Lihapullat (n. 15 kpl)

400 g naudan jauhelihaa

1 sipuli

1 valkosipulinkynsi

1 pala ruisleipää

1 muna

1 dl kermaviiliä tai turkkilaista jugurttia

basilikaa

mustapippuria

paprikajauhetta

ripaus chiliä

suolaa

Pilko sipuli ja valkosipuli. Vatkaa muna ja murustele ruisleipä sekaan. Sekoita ainekset ja lisää mausteet sekä jauheliha. Anna turvota hetki. Pyörittele pienehköjä lihapullia ja paista 200 asteessa noin 25 minuuttia.

Tomaattikastike oliiveilla maustettuna

½ sipuli

500 g tomaattimurskaa

nippu tuoretta timjamia (muutkin yrtit käyvät)

½ dl oliiveja

pippuria

suolaa

100 g maustamatonta tuorejuustoa

Pilko sipuli ja timjami. Ruskista voinokareessa. Lisää tomaattimurska, pippuri ja suola. Anna muhia hiljalleen noin 10 minuuttia. Lisää vielä tuorejuusto ja lihapullat. Anna muhia vielä toiset 10 minuuttia. Tarjoile spagetin ja parmesaaniraasteen kera.

Hirssiä, hirssiä

Vähägluteenisen ruokavalion myötä olen tutustunut niinkin puisevan kuuloiseen sapuskaan kuin hirssi. Tähän asti olen keitellyt siitä vain puuroa, mutta nyt törmäsin kasvis-hirssipihvien ohjeeseen kirjassa Lähi-idän keittiö. Kirjan ohjeessa käytettiin hirssisuurimoita, mutta itse käytin hirssihiutaleita. Tämä vaati hieman soveltamista, mutta lopputulos oli hyvä. Mausteita kannattaa käyttää ihan reilulla kädellä ja kokeilla muitakin kuin tässä mainittuja. Esimerkiksi curry voisi sopia näihin. Maistuvat sekä kuumina, että kylminä. Kaveriksi suosittelen jugurttidippiä.

Hirssi-paprikapihvit (4 annosta)

4 dl hirssihiutaleita

4 dl kasvislientä

½ sipuli

1 valkosipulinkynsi

½ dl (n. 10 kpl) tummia oliiveja

1 paprika

3 munaa

1 dl raejuustoa

nippu tuoretta timjamia

suolaa

pippuria

paprikajauhetta

chiliä

voita paistamiseen

Keitä 2 dl (jätä loput odottamaan) hirssihiutaleita kasvisliemessä kannen alla noin 10 minuuttia. Lisää loput hirssit. Siirrä jäähtymään. Pilko paprika, sipuli, valkosipuli ja oliivit pieneksi silpuksi. Lisää ne, raejuusto, yksi muna ja kaksi keltuaista hirssin sekaan.

Vatkaa jäljelle jääneet kaksi valkuaista kovaksi vaahdoksi. Lisää mausteet ja vatkatut valkuaiset varovasti sekaan. Kuumenna pannu kuumaksi ja paista pieniä pihvejä voissa. Kannattaa odottaa kärsivällisesti, että pihvi saa kunnolla väriä molemmille puolille, koska muuten pihveistä tulee ennemminkin muhennusta. Tarjoile esimerkiksi raikkaan salaatin ja jugurttikastikkeen kanssa.

Jugurttikastike

2 dl turkkilaista jugurttia

muutama oksa tuoretta timjamia

pippuria

suolaa

1 valkosipulinkynsi

Pilko valkosipuli ja timjami. Sekoita ainekset keskenään ja anna maustua noin puoli tuntia jääkaapissa.

Kalapuikolle korvike

Olipa kerran vapaapäivä. Eksyin ruokakauppaan ja pohdiskelin, mitä tekisin ruuaksi. Haahuilin ympäriinsä ja olen melko varma, että epämääräinen toimintani herätti jo vartijoidenkin uteliaisuuden. En välittänyt, sillä kerrankos sitä on aikaa pyöriä päämäärättömänä ruokakaupassa. Rehuosastolta mukaan lähti appelsiineja, sitruuna, kesäkurpitsaa, parsakaalia ja porkkanoita. Salaattia olisi tehnyt mieli, mutta kävelin nopeasti surullisten, kilolta viisi euroa kustantavien suomalaisten tomaattien ja kumppaneiden ohi. Tapaamme taas kesällä, kun olette halpoja ja meheviä!

Harva meistä voi sanoa syövänsä tarpeeksi kalaa. Itsekin meinasin taas tapani mukaan kävellä kalatiskin ohi, koska enhän minä sieltä koskaan mitään osta. Tällä kertaa tein kuitenkin poikkeuksen ja otin kampelaa. En ole koskaan tehnyt mitään kampelasta, joten leivitys tuntui hyvältä vaihtoehdolta. Tein lisukkeeksi wokkia, mutta esimerkiksi perunamuusi käy varmasti mainiosti myös. Tarjoa kala sitruunaviipaleen ja kermaviilikastikkeen kanssa.

Leivitetty kampela

400 g kampelafileitä

1 muna

1 dl ruisjauhoja

suolaa

pippuria

Tillikermaviili

1 purkki kermaviiliä

½ pieni sipuli

tilliä

suolaa

pippuria

Wokki

2 porkkanaa

1 paprika

15 cm pätkä kesäkurpitsaa

200 g parsakaalia

1 sipuli

1 valkosipulinkynsi

pippuria

soijakastiketta

loraus sweet chili –kastiketta

paprikajauhetta

Ota ensin kermaviilipurkki esiin. Siirrä kermaviili hieman isompaan astiaan. Pilko sipuli pienenpieneksi silpuksi ja lisää kermaviilin sekaan. Mausta tillillä, suolalla ja pippurilla. Laita jääkaappiin odottamaan.

Leivitä seuraavaksi kalat. Riko kanamuna omaan astiaansa ja riko sen rakenne. Sekoita mausteet jauhoihin. Uita fileet sen jälkeen munassa ja kierittele jauhoissa. Paista voissa muutama minuutti molemmilta puolilta.

Valmista wokki. Pilko ainekset pienehköiksi paloiksi, mielellään niin, että hitaammin kypsyvät porkkanat pienemmiksi. Paista voissa ensin porkkanoita sipulin ja valkosipulin kera. Lisää vasta myöhemmin helpommin kypsyvät parsakaali ja kesäkurpitsa. Mausta ja anna muhia pannulla noin 10 minuuttia.

Mehevä uunikana

Löysin pakastimen uumenista kokonaisen kanan. Vähän aikaa ihmettelin, mitä se siellä luuhasi, mutta turha sitä sen enempää oli mietiskellä, ruokaahan siitä oli valmistettava. Yleensä maustan kanan curry-mausteseoksella ja muilla itämaisilla mausteilla, mutta tällä kertaa halusin kokeilla jotain muuta. Kannatti! Paistamisen jälkeen pohjalle kertynyt mausteinen liemi kannattaa myös hyödyntää.

Itse laitoin valkosipuli-basilikaseosta myös kanan päälle, mutta jälkeenpäin melkein suosittelisin ainoastaan täyttämään kanan ja laittamaan lopun seoksen nahan alle ja viiltoihin. Tarjoile kana sahramilla maustetun riisin kera ja nauti hyvässä seurassa.

Valkosipuli-basilikatäytteinen kana (4 annosta)

1 kokonainen kana

8 valkosipulinkynttä

1 sipuli

1 paprika

1 ruukullinen tuoretta basilikaa

1 sitruuna

2 rkl kuivattua persiljaa

pippuria

suolaa

2 rkl hunajaa

Lisäksi:

riisiä

sahramia

Laita kana uunivuokaan ja tee siihen viiltoja.  Hiero kanaan tasaisesti suolaa ja pippuria. Pilko tai murskaa valkosipulit. Pilko myös paprika ja sipuli sekä silppua basilika. Sekoita aineet keskenään ja lorauta sekaan noin pari ruokalusikallista hunajaa. Raasta sitruunankuori ja purista sitruunasta mehut ja sekoita seokseen. Mausta vielä persiljalla, suolalla ja pippurilla.

Täytä kana ja levitä loput seoksesta kanan päälle, nahan alle ja viiltoihin. Lorauta päälle vielä hieman hunajaa. Paista uunissa alatasolla noin 175 asteessa 1,5-2 tuntia. Keitä riisi sahramilla ja suolalla maustetussa vedessä. Nauti.

Voishan sitä kalaakin syödä

Olen tässä pohtinut, että onko kallis hinta vain maailman suurin tekosyy olla syömättä kalaa. Mutta ehei, kyllä kala on kallista ja sehän minua harmittaa. Pohdin tätä kalansyöntiä siinä yhteydessä, kun huomasin syöneeni lihaa noin viitenä päivänä viikon aikana. Hävetti ajatella, millainen lihansyöjä minustakin on tulossa. Liha on hyvää, mutta ei sitä kokonaista lehmää tarvitse viikon aikana popsia.

Söisin kalaa varmaan päivittäin, jos se olisi edes etäisesti edullista ja jos suunnilleen tietäisi, mitä niistä edes kannattaa lautaselleen hankkia. Milloin on riistokalastettua ja milloin on ympäristömyrkyillä tai antibiootilla marinoitua. Suomalaisia kaloja tietysti kannattaisi suosia, mutta jotenkin sitä ei tule edes ajatelleeksi, että lähdenpä tästä ostamaan vähän muikkuja.

Seitiä ostan aina välillä ja yleensä se on mautonta ja puisevaa syötävää, mutta kuin ihmeen kaupalla siitäkin tulee hyvää, kun laittaa kunnolla mausteita ja höysteitä sekaan. Eilen tein vahingossa elämäni parasta seitiä. Eikä se vaadi paljon vaivannäköä ja on edullistakin. Kuva seidistä uupuu, kuvassa viime kesän iloiset muikut ja jälkkärimansikat. Kun ihmisellä on tuoreita mansikoita ja savustettuja muikkuja, ei voi olla muuta kuin onnellinen. Kohta se kesä taas on, eikös?

Arkinen pestoseiti (3 annosta)

400 g pakasteseitiä fileenä
1 sipuli
pestoa
1/2 dl appelsiinimehua
ripaus suolaa
mustapippuria
juustoraastetta

Lisäksi:
perunamuusia, keitettyjä perunoita tai riisiä

Levitä sulaneet seitifileet uunivuokaan. Ripottele hieman suolaa ja pippuria molemmille puolille. Sivele fileet pestolla ja pilko sipuli päälle. Lorauta appelsiinimehu perään. Kuorruta juustolla. Paista uunissa 200 asteessa noin 45 minuuttia.

Piiras maistuu paremmalta omassa kodissa

Ihan ensimmäiseksi haluan mainostaa sitä, että minulla on taas pitkästä aikaa oma koti. Sellainen paikka, jossa voi juosta kalsareisillaan eikä tarvitse pelätä kenekään pahastuvan. Pari vuotta asuin kämppisten kanssa ja vaikka siinäkin on omat puolensa, niin onhan tämä nyt ihan mahtavaa.

Monissa asioissa olen hidas, suorastaan laiska, mutta muuttamisessa olen aina uskomattoman tehokas. Puran laatikot samana päivänä, laitan verhot ikkunoihin ja maalaan pari seinääkin tarpeen vaatiessa - ihan sama, vaikka pitäisi valvoa seuraavan päivän iltapäivään. Kyllä kotona pitää viihtyä eikä vain väistellä pahvilaatikoita ja miettiä, että mihinköhän tätä sotkua pääsisi pakoon. Tässä siis vietän sunnuntaita ihan vaan kotosalla ja tuntuu kuulkaas hyvältä. 

Niin ja kasvispiirastakin tässä pyöräyttelin. Koemaistajat eivät sylkeneet, joten kai tämän ohjeen voi muillekin jakaa.

Pestoinen kasvispiiras

Pohja:
150 g voita
3 dl täysjyvävehnäjauhoja
loraus vettä
ripaus suolaa

(Tai gluteeniton vaihtoehto:
 2 dl tattarijauhoja
1 dl kaurahiutaleita
1 dl mantelijauhoa
1 tl leivinjauhetta
1 muna
ripaus suolaa
1 tl hunajaa
2 rkl öljyä tai voisulaa
1 porkkana raastettuna
2 rkl seesaminsiemeniä
1½-2 dl vettä tai maitoa)

Täyte:
1 dl pestoa
1 tomaatti
10 cm pätkä purjoa
1 punainen paprika
200 g mozzarellaa

2 dl ruokakermaa
2 munaa
2 rkl pestokastiketta
mustapippuria
suolaa

Sekoita pehmeä voi ja vehnäjauhot keskenään. Pirskota vesi ja suola sekaan. Sekoita ja painele voidellun vuokan pohjalle. Kaada pohjan päälle pestokastiketta ja levitä tasaisesti.

Pilko tomaatti, purjo, paprika ja mozzarella. Levitä kasvikset ja juusto pohjan päälle. Sekoita kerma, munat, pesto ja mausteet keskenään ja kaada kasvisten päälle. Paista uunissa 200 asteessa noin 30 minuuttia alatasolla.

Kuolema valmismarinadille

Nuorempana ostin aina kaupasta hunajamarinoitua kanaa. Sitten viisastuin ja lopetin moisen mössön ostamisen. Monet tuntuvat ajattelevan, että marinadin tekeminen on kamalan vaikeaa ja vaatii hirveästi viitseliäisyyttä. Vaan eipä tuo ole ja on vielä maukastakin - takuulla parempaa kuin valmismarinadikanasta väännetyt sapuskat. Tässäpä siis arkinen kanakastikkeen ohje.

Helppo kanakastike (4 annosta)

Marinadi:

1/2 dl ruokaöljyä

2 valkosipulinkynttä

1 rkl sweet chili -soosia

1 rkl soijakastiketta

suolaa

mustapippuria

paprikajauhetta

korianteria

currya

1 sipuli
(100 g wokkivihanneksia)

400 g maustamattomia kanasuikaleita

2 dl ruokakermaa

Sekoita öljy, valkosipulimurska ja mausteet. Heitä kanat sekaan ja anna marinoitua mikä tahansa aika väliltä 20 minuuttia - 24 tuntia. Pilko sipuli ja ruskista voissa. (Lisää wokkivihannekset). Lisää kanat, paista kypsäksi ja heitä ruokakerma perään. Anna hautua noin 10 minuuttia. Tarjoa riisin tai riisinuudelin kanssa.

Makeaa ja kirpeää

Olenkin muutaman kerran maininnut, että normaalisti jätän gluteenit syömättä, mutta välillä tekee mieli rehellistä pullaa. Tässä tapauksessa ennemminkin piirakkaa. Kaapeista ei löytynyt mitään järkeviä aineksia gluteenittomaan pohjaan, joten tein jo parasta ennen -päivänsä nähneistä vehnäjauhoista ihan normaalin piirakkapohjan. Enkä minä siihen kuollut.

Aika harva tuntuu pitävän karpalosta enkä itsekään sellaisenaan niitä tykkää syödä. Ovat niin kirpeitä pieniä pirulaisia. Muistan kun joskus pienenä - kun en ollut karpaloa ikinä vielä maistanut - kuvittelin, että karpalo on varmaan tosi hyvää, nomnom. No, eihän se sitten ollut, kun niitä ensimmäisen kerran jossain sain. Hirveä pettymys. Mutta hei, onneksi meillä on sokeri! Sen kanssa karpalokin kaunistuu.

Karpalo-valkosuklaapiirakka

Pohja:

100 g voita

3-4 dl vehnäjauhoja

3/4 dl sokeria

1 tl leivinjauhetta

1 muna

Täyte:

400-500 g turkkilaista jogurttia

1 muna

150 g karpaloita (muutkin marjat käyvät)

1/2 dl sokeria

1 tl vaniljasokeria

120 g valkosuklaata

Sulata voi ja sekoita kuivat aineet erikseen kulhossa keskenään. Lisää jauhoseoksen joukkoon muna ja hieman jäähtynyt voisula. Sekoita ja painele voidellun piirakkavuoan pohjalle.

Sekoita kaikki täyteaineet keskenään, mutta jätä puolet suklaasta sekoittamatta. Levitä täyte pohjan päälle ja paloittele loput valkosuklaat mukaan. Itse tykkäsin jättää suklaan suhteellisen isoiksi paloiksi. Paista uunissa keskitasolla 200 asteessa noin 25 minuuttia.

Appelsiinilla maustettu pasta

Uusi vuosi ja uudet reseptit! Vaikka saattaa olla vaikea keksiä mitään hyvää näistä harmaista talvipäivistä, niin ainakin appelsiinit ovat nyt hyviä. Ehkä ne tekevät talvesta kärpäsen kikkareen verran valoisamman, jos nyt oikein positiivisiksi aletaan.

Parhaimmillaan appelsiinit toki ovat sellaisenaan tai mehuksi puristettuna, mutta kokeilin appelsiinia tänään pastassa. Kaveri tosin tekovaiheessa vänkäsi hieman vastaan ja sanoi, että: "älä sitten Kati pety, jos se maistuu oudolta. Mieti nyt, tomaattimurskaa ja appelsiinia... pervoa". Ei se pervolta tainnut kuitenkaan maistua, koska lopullinen kommentti oli: "sikahyvää". Appelsiini on kuitenkin vain ekstraa, joten käytä tai jätä käyttämättä. Mukavan lisän se toi, mutta ei ole välttämätöntä. Halusin vain todistaa kaverille, ettei appelsiini tee pastasta pahaa. Buahaha.

Pekoni-fetapasta appelsiinilla (3-4 annosta)

1 sipuli

2 valkosipulinkynttä

1 paketillinen pekonia

1 tl raastettua appelsiinin kuorta

1/2 appelsiini

300-400 g tomaattimurskaa

timjamia

mustapippuria

200 g fetaa

Lisäksi:

(gluteenitonta) pastaa

Pilko pekoni ja heitä tirisemään pannulle. Silppua sipuli ja valkosipuli kaveriksi pekonille. Paista hetki ja lisää appelsiinin kuori ja liha sekä tomattimurska mausteineen. Anna muhia noin 10 minuuttia. Laita levy ykköselle ja kuutioi feta. Lisää fetakuutiot ja anna muhinoitua hiljalleen vielä 5 minuuttia. Tarjoa keitetyn pastan ja tuoreen basilikan kanssa.